Pitkän sairasloman jälkeen hiljennyttiin viettämään pääsiäistä ja nauttimaan pitkistä pyhistä. Pääsiäinen on siitä mukava, ettei juhlimiseen tarvita suurempaa hössötystä. Tänä vuonna, ensimmäistä kertaa muuten, jäi kotikin koristelematta juhlaa varten. Keittiön pöydällä nökötti tosin hät-hätään kaupasta ostettu perunanarsissi-istutus, mielestäni todella kaunis sellainen. Ylpeydestä rintaa on myös röyhistelty pienen rosmariini-puun ja laakerinlehden hengissä säilymisen vuoksi. Yleensä kaikki keittiöyrttini ovat olleet huolestuttavan lyhytikäisiä, nämä kaksi sisukasta yksilöä sinnittelevät hengissä viikosta viikkoon.
Kirjarintamalla uppouduin Torey Haydenin kirjoihin. Olin saanut kirjoja lahjaksi pitkin vuotta ja jotenkin unohtanut kokonaan niiden olemassa olon( tai sitten syynä on ollut kaaokseen uponnut kirjahylly; muilla pesukoneet syövät sukkia, meillä kirjahylly tuntuu ahmivan kirjoja..). Nyt kuitenkin oli siis rutkasti aikaa ja ehkä oikeanlainen mielentilakin paneutua kirjojen rankkohin aiheisiin. Toisaalta nyt voisi joku vähän keveämpikin aihe olla paikallaan, lukemislistalla ovat olleet myös kilpirauhasyhdityksen jäsenlehdet (ja ne ovat kyllä tylsyydessään ja masentavuudessaan ihan omaa luokkaansa).
