Tänään on aikaa unelmoida...

Vapaapäivä töistä;pyhitetty unelmille ja väriterapialle...Noihin vankkureihin kutsun itseni kylään;kyllä,jätän kenkäni rappusille ja kiitos,kahvi maistuisi oikein hyvälle!Ja koska rakastan virkkauksia,heiluvia helmoja,kerrospukeutumista ja mausteisia värejä,ei liene vaikea arvata syytä toiselle kuvalle...

Pipu on ollut tosi kiltti tyttö!

Välillä lapsettaa(ja ajatus lahjattomasta joulusta ei kuulostakkaan enää niin hyvältä idealta,kun se kuulosti tuossa joulun alla lahjoja epätoivoisena metsästäessä),ja silloin varataan joulusta osa myös lahjapakettien ihailuun,lahjapaperin rapinaan ja lahjoista täysin sydämin nauttimiseen.Tänä vuonna Pipun on täytynyt olla todella kiltti,sillä niin ylettömän ihanat lahjat paljastuivat paketeista jouluaatto iltana.Kuvassa joitain näistä rakkaista lahjoista,joista tulee olemaan iloa vielä pitkäksi aikaa.Vai mitä sanotte käsin tehdystä kaulahuivista,paperimassa tyttösistä,madonna-korvakoruista ja muista ihanuuksista?Ai niin,ja nuo hurmaavat pikku kortit!Nehän ovat tietenkin lahjakortteja,joissa luvataan mm.elokuvaillan järjestämistä kotona,eteisen siivoamista,aamupalan laittoa jne.jne.Ihana idea perheen nuorimmaiselta pikku-mimmiltä!

Kauhua kirkossa

Olen jo useamman vuoden ajan suunitellut todella maksimaalista joulunviettoa:kirkko-konsertteja,itsetehtyjä kortteja ja lahjoja,tunnelmallisia glögi-hetkiä keskustan kivoissa kahviloissa jne.jne.No,nämä kirkkokonsertti suunnitelmat ovat jo toteutuneet kahtena peräkkäisenä vuotena,vähän huonolla menestyksellä tosin.Viime vuonna nautimme rouva K:n kanssa meksikolaisesta joulutunnelmasta katollisessa kirkossa(tämä oli siis Pipun valinta valtavasta konserttitarjonnasta).Ongelmana espaniankielinen saarna ja se,että tilaisuudessa esitettiin vain yksi(!!)joululaulu/musiikkiesitys(tosin kaunis sellainen,täytyy myöntää).No,tänä vuonna konsertin valitsi rouva K.ja paikkana oli Agrigolan kirkko.No,todellisuudessa konserin ohjelmavalinta oli hyvin synkkä ja kuoro pauhasi sellaisella patentialla,että oksat pois.Latinankieliset keski-aikaiset laulut kuoron esittämänä olivat enemmän tai vähemmän suoraan kuin Omen-elokuvasta,hui.Odotamme rouva K:n kanssa mielenkiinnolla ensi vuotta,nythän on koettu joulukonsertteja kuin elokuvasta Zorron kosto ja elokuvasta Manaaja.Onkohan ensi vuonna joulukonsertin tunnelma kuin jostain hauskasta komediasta,odotamme mielenkiinnolla.

Ilta meni myöhään glögin,juuston ja syvällisen keskustelun parissa.Ihanaa ja kuitenkin tärkeämpää kuin täydellisen joulun tavoittelu.

Hei,joulumieli,hauska taas tavata!

Tänään tavoitin joulumielen hännänpäästä kiinni(parempi myöhään kuin ei milloinkaan);koti jouluisassa kuosissa,taatelikakku leivottuna(ei se maku,vaan jumalainen tuoksu),ensimmäinen glögikin nyt juotuna ja ennen kaikkea rakas ystävä iltaa istumassa.Illan kruunasi Brokeback Mountain-elokuva...Näillä eväillä kestänee vielä huomisen joululahjanmetsästyksen,pitkät kassajonot ja ruuhkaiset tavaratalot.

Liika siivoaminen saattaa vaarantaa terveytesi

Yrittää parantaa tapansa,siivota luovan ikuisuus-kaaoksen työpöydältään,syödä enemmän vihanneksia(caesar-kastikkeella kuorrutettuna,kiitos!),mennä ajoissa nukkumaan(milloin siinä tapauksessa luetaan kirjoja,aamulla suihkussa,marketin kassajonossa?).Ihan oikeasti yrittää!Ja löytää kadonneen kalenterin helvetin hienosti järjestettyjen lehtileikkeiden välistä,helvetin siististä laatikosta,oikeasta paikastaan lundian toiseksi alemmalta hyllyltä...Miten se sinne joutui?Kuka sen sinne meni panemaa?Jep,ja justiinsa niin,ihan itse,tehokkaana ja järjestelmällisenä kuten aina. Juuri samana päivänä,kun olin saanut askarreltua helvetin tyylikkäät ja vallan erinomaisen hienot lisäsivut uuteen ensi vuoden kalenteriini.Pipu on hyyyyvin turhautunut ja menee nukkumaan...zzzzz...Helvetin hyvää joulunodotusta vaan teillekin!

Elämä kadoksissa

Muutaman päivän sitten kadotin kalenterini ja nyt tuntuu siltä,että koko elämäni on kadoksissa.Olen luonteeltani niin kovin hajamielinen,että olen varta vasten opetellut kirjoittamaan kaikki-pienet ja suuret-asiat ylös,jotta pysyisin edes joten kuten arjen syrjässä kiinni.No,nyt siis tämäkin idea on osoittautunut sudeksi...Nyt olen aivan eksyksissä,todennäköisesti unohdan suuren määrän tärkeitä kokouksia,menen väärään aikaan töihin ja samalla minusta on kuoriutunut salakavala petturi-kaveri,joka jättää ilmaantumatta sovittuihin tapaamisiin.Nyt kyllä ahdistaa...
Ja kun olin lukenut niin kovin ylistäviä arvioita kirjasta Kolmastoista kertomus(Diane Setterfield),oli sitten pakko meikäläisenkin tarttua kirjaan.Hälytyskellot jo vähän soivat päässäni,kun kirjan taka-kannessa kerrottiin näin"Kolmastoista kertomus on Kotiopettajattaren romaanin,Humisevan harjun ja Rebekan perillinen...".Ja nuo kolme edellä mainittua kirjaa kun kaikki ovat lempi-kirjojani!No,ihan viihdyttävää lukemista tuo Kolmastoista kertomus oli,mutta että on muka näiden klassikoiden perillinen,höh ja pöh!

Hyvää syntymäpäivää,Suomi!

Itsenäisyyspäivään kuuluu rasiallinen konvehteja,jonkin verran hyvää viiniä,kynttilän valoa ja Edvin Laineen Tuntematon sotilas.Ensimmäistä kertaa ikinä,tuntui jotenkin sopimattomalta katsella linnan juhlia,iltapukuista juhlaväkeä ja herkkuja notkuvia pöytiä...En tosin tiedä,miksi näin.
Tänään sunnuntaina olimme Vanhalla ylioppilastalolla Eettisillä joulumarkkinoilla.Mieltä lämmittävästi väkeä oli liikkeellä todella runsaasti;oli kuumaa ja ahdasta,ja porukkaa huomattavasti enemmän kuin viime vuonna.

Piparin tuoksua ilmassa

Tänään kotiin töistä tullessa tuoksui jo rappukäytävässä ihanasti joululle,eli joku paisteli piparkakkuja.Yllätys yllätys,kotona odottikin pikku-mimmi luokkakaverinsa kanssa, ja keittiö oli muuttunut jonkinlaiseksi piparkakkupajaksi touhukkainen leipureineen.Pikku-mimmi on Pipun porukasta kyllä ehdottomasti joulumielisin;eilen koti koristeltu joulukuntoon,suurin osa lahjoistakin kuulema hankittu ja nyt siis piparit ajoissa valmiina...
Kotiin tulin muuten levykaupan kautta,jossa sorruin ostamaan levyn vain ja ainostaan ihastuttavan kannen vuoksi.Aivan mielettömän kaunis kansi,huokaili Pipu,ja tietenkin jutussa ihan loistavaa oli myös se,että tämä lätty jopa kuulosti todella hyvältä.Niin,ja kannen kuvitus on muuten Maija Louekarin;ah ja oh!