Tänään karkasin töistä ja hilppasin elokuviin päivänäytökseen. Työttömänä ollessani vietin usein aikaani puolityhjissä elokuvasaleissa, mutta nyt ymmärrettävistä syistä sitä on tapahtunut harvemmin. Nautin täysin siemauksin salin tyhjyydestä, siitä, ettei ympäriltä kuulu jatkuvaa kuiskuttelua tai karkkipaperien rapinaa.
Elokuva itsessään oli aikamoinen pettymys. Tuo kirja, jota olen ylistänyt jossain vanhemmassa postauksessa, oli elokuvaversiona aika karsea ja suorastaan oksettavan kiiltokuvamainen. Myös muutamat juonelliset ratkaisut olivat mielestäni tosi kummallisia...En ole mitenkään sitä mieltä, että elokuvan pitäisi täysin orjallisesti seurata kirjan juonta, mutta rajansa jo kaikella. Poika raidallisessa pyjamassa-kirja menetti kyllä todella paljon lumostaan filmauksen myötä. Olisi varmaan jo aika oppia, että harva kirja paranee filmatisoinnin myötä. Muistaakseni näin kävi Seitsemännen portaan enkeli-romaaninkin kanssa; kirja hieno ja elämyksellinen, mutta elokuva (hyvistä näyttelijöistä huolimatta) vain keskinkertainen. Ainoita kirjoja, jotka ovat toimineet hyvin myös filmatisointeina ovat Harry Potterit, niiden visuaalinen ilme toimii mielestäni hyvin myös valkokankaalla. Tosin en millään muotoa ole ikinä pitänytkään Harry Pottereista, jotenkin kirjat ovat mielestäni latteita kaiken juonellisen krumeluurin alla. Perheen nuorempiin kirjat tosin ovat vedonneet ihan kohtalaisesti, mutta nämä lukutoukat ovatkin aika kaikkiruokaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti